Perustuslain jälkivalvontaa tehostettava.

Kaleva julkaisi 13.6. Eduskunnasta palstalla eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenen Tapani Töllin kirjoituksen perustuslain noudattamisen valvonnasta eduskunnan lainsäädäntötyössä. Töllin asiallinen kirjoitus kaipaa kuitenkin kommentointia, koska siitä saattoi saada käsityksen, että perustuslakikontrolli voi olla vain joko lakien ennakko- tai jälkivalvontaa. Nämä eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia perustuslain kontrollimuotoja. Korkeimman oikeuden entisen presidentin Pauliine Koskelon mukaan nykyaikaisessa oikeusvaltiossa ennakkovalvonta ja jälkivalvonta eivät voi olla toistensa vaihtoehtoja, vaan molemmat ovat välttämättömiä.

Suomessa perustuslainmukaisuuden ennakkovalvonta keskittyy eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Jälkivalvonnan osalta perustuslaissa on säädetty tuomioistuimille velvollisuus antaa ilmeisessä ristiriitatilanteessa etusija perustuslain säännökselle. Tämä koskee vain yksittäistapauksia eikä sitä voida pitää yksistään riittävänä oikeussuojakeinona – perustuslain vastainen säännös jää tästä huolimatta edelleen voimaan.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että jo säädetyn lain perustuslainmukaisuus tulisi voida saattaa riippumattoman tuomioistuimen tutkittavaksi (jälkikontrolli). Siksi useimmissa Euroopan Unionin jäsenvaltioissa on perustuslakituomioistuin tai tehtävää hoitaa valtion ylin tuomioistuin.

Voimassa olevassa ennakkovalvontajärjestelmässämme on myös ongelmia. Perustuslakivaliokunta ei käsittele kaikkia lainsäädäntöhankkeita eikä sen kapasiteetti siihen riittäisikään. Ongelmallista on myös se, että eduskunta voi yksinkertaisella enemmistöllä päättää, ettei jotain lainsäädäntöhanketta lähetetä perustuslakivaliokuntaan, vaikka siihen olisi perusteltuja syitä. Tähän seikkaan on kiinnittänyt huomioita muun muassa kansanedustaja Anna-Maja Henriksson. Ennakkovalvonta voi siis politisoitua. Viimeksi tällainen perustuslakivaliokunnan poliittinen ohittaminen tapahtui äitiyslain säätämisen yhteydessä tänä keväänä.

Suomen valtiosäännön pysyvyydelle ei ole olemassa oikeudellisia takeita, koska meiltä puuttuu lakien perustuslainmukaisuuden riippumaton jälkikontrolli. Valtiosääntöoikeuden asiantuntija, professori Juha Lavapuro on nähnyt uhkakuvana sen, että Suomi on ”yksien vaalien päässä enemmistön tyranniasta”. Perustuslakivaliokunta on poliittinen elin, jonka kokoonpano riippuu eduskuntavaalien tuloksesta. Suomessa yli puolet kansanedustajien paikoista vaaleissa voittanut puolue tai puolueiden yhteenliittymä voi periaatteessa koska tahansa ottaa perustuslain tulkintavallan kokonaan hallintaansa ja muuttaa perustuslain sisällön mieleisekseen. Siis näin voi tapahtua ilman perustuslain tehokasta jälkivalvontaa.

Johtopäätös tästä kaikesta on, että valtiovallan tulisi seuraavien vaalien jälkeen käynnistää toimet tämän perustavaa laatua olevan valtiosääntöoikeudellisen puutteen korjaamiseksi.

Pekka Lahdenperä
varatuomari, Oulu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *